|
PERINNEARKISTO
JOENSUUN PERHOKALASTAJAT 20-VUOTTA!!!
THE CARELIAN QUEEN
Resepti : Markku Ylönen
Sidos: Heimo Turunen
Kuva : Olli Koskinen
Koukku:Partridge M 2/0
Hela:Ohut soikea hopea
Jatke:Musta silkki
Pyrstö:Kultafasaanin crest, päälle mustan kukonhäkilän siikasia
Vyö:Keltainen strutsi
Kierteet: Takaosalle ohut soikea hopea (5 kierrosta), etuosalle litteä hopea jonka taakse ohut soikea hopea (3 kierrosta)
Runko: Kaksiosainen; 1/2 takaosa keltainen silkki ,takaosalla hunnut; kultafasaanin crest 3 kpl.Välivyö; musta strutsi , 1/2 etuosa musta silkki
Runkohäkilä: Etuosan päälle keltainen kukko
Kurkkuhäkilä: Harmaa helmikana
Siipi: Alla Tippet kaistaleet. Naitettuna; keltainen, musta, keltainen, musta, valkoinen hanhi. Päälle Mallard
Sivut:Viidakkokukko
Sarvet:Sinikeltainen macaw
Kaari : Kultafasaanin crest
Pää: Musta
Kun Joensuun Perhokerhon 20. vuosijuhla lähestyi, alkoi seuramme perustajajäsenen ja ensimmäisen puheenjohtajamme Markku Ylösen aatteissa elää ajatus Karjalan ja Joensuun Perhokalastajien Juhlasidoksesta. Aprillipäivänä, eli 1.4.2004, Markku otti yhteyttä Turusen Heimoon, yhteen seuramme menestyneimpään perhonsitojaan. Sidos ikuistettiin 2/0 numeron Partridgen lohikoukkuun.
Ylösen Markku kertoi sidoksen kehityksestä näin:
"Sanotaan, että rajakarjalaisessa ilossa yhdistyy kyynel ja kyyneleessä ilo. The Carelian Queen, Karjalan Äiti, on yön tummuuden ja mustuuden, sekä päivän vaaleuden, auringon paisteen ja valon kuva. Öinen taivas ja päivänvalo ovat toistensa vastavärejä samoin kuin keltainen ja musta."
"The Carelian Queen on saanut erityisesti rungon suhteen vaikutteita Jock Scotilta, lohiperhojen valioyksilöltä. Poikkeavuutena ovat helan jatkeen musta sävy ja keltainen vyö, sekä mustan runkohäkilän tilalla oleva keltainen kukko. Rungon monijakoisuuden ajatusta ovat tukeneet myös Kummeli ja Mar Lodge. Tippet alusteisen siiven esikuvana on toiminut Silver Grey ja siiven hanhi-naitokset peilaavat rungon vastaavien väriyhdistelmien muodostamaa kokonaisuutta. "
"Värivalintoihin ja hahmoon on vaikuttanut myös ajatus vastaparin kehittämisestä Jock Scotin voimakashahmoiselle, maskuliiniselle olemukselle. Karjalan Äidin voi nähdä siten edustavan myös jonkinlaista tasapainottavaa, feminiinistä puolta Jock Scotille, ollen samalla kuitenkin karjalaisen naisen luonteelle ominaisesti voimakas, selväpiirteinen ja sädehtivä. Hahmossa on pyritty huomioimaan suomalaisen lohiperhon mataluus, toisaalta myös materiaalien kepeys, saatavuus ja kotoisuus. The Carelian Queen - sidos on saanut alkunsa yhtä intuitiivisesti kuin aamuruno. "
(Puhelinkeskustelun pohjalta vapaasti mukaillen Olli Koskinen)
Lataa ja lue Tuikin Juhlapainos!!!
Tuikki 1/2004 (7.6 Mb .pdf)
Kiitokset Yhteistyökumppaneille!
Kuvia Karjalantalolta!
Juhlasalissa Ravintola Puukellon tiloissa oli näytteillä mm. Erkki Vaalaman, Nils Lukkarin, Lauri Syrjäsen, Veli Autin, Tapio Rantalan ja Heikki Anttosen sidoksia. Samassa yhteydessä oli esillä seuran nimikkoperho-kilpailuun osallistuneet perhot ja Kalle Kettusen sitoma voittajaperho Karjala 1.
Tilaisuuden avasi joensuulainen mieskvartetti Äänivyöry.
Seuramme puheenjohtaja Matti Kettunen toi esille seuran historiaan liittyviä kohokohtia.
Nykyään Kiteellä vaikuttavan, seuramme ensimmäisen puheenjohtamme Markku Ylösen sanat liikuttivat ja toivat nostalgisuutta juhlaan.
Reijo Lievonen on saanut kokea ja nähdä järvilohen nousun vapaaseen Pielisjokeen. Moni ei osaa eikä pysty kuvittelemaan millaista kalastaminen taannoisissa virroissa Itä-Suomessa aikoinaan oli. Oli kunnia saada Reijo vieraaksi juhlaamme. Hänen läsnäolonsa muistutti perhokalastamisen perinteistä ja jalokalan eteen tehtävän työn merkityksestä.
Juhlaan osallistui suurin piirtein puolet seuramme jäsenistä, n. 60 vierasta. Oli hienoa nähdä paikalla mittava joukko iloisia seuran perustajajäseniä ja samoin nuoria, uusia jäseniä.
Muistimme aktiivisia seuran toiminnassa mukana olleita aktiivijäseniä ja pitkäaikaisia jäseniä seuran viirillä ja puheenjohtajan välittämillä kiitoksilla.
Reijo Ikonen toimi sihteerinä ja hallituksen vastuuhenkilönä kaiken kattavat 14 vuotta. Se kertoo paljon siitä, kuinka paljon seuran toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen on tehty työtä ja myös siitä, kuinka suuresti Reijo on omistautunut perhokalastamiseen. Pasi Kettunen, Reijon pitkäaikainen hallituskumppani muotoili osasia Reijon luonteesta, luonnonläheisyydestä ja iloisesta elämän asenteesta koukun ympärille ja lahjoitti Reijjolle "Sihteeri Ikonen" - nimikkoperhon lahjaksi ja kiitokseksi suuresta työstä seuran eteen.
Matti Kettunen täytti 50-vuotta kuluneena keväänä. Pasi Kettunen sitoi hänelle nimikkoperhon vuosijuhlan kunniaksi.
Kauden 2003 kookkaimman lohikalan taltutti perhovälineillä Jussi Kettunen. (Atlantin lohi Tenolta n. 8kg).
Jouko Ojanperä onnitteli seuraamme SUKL:n puolesta ja kertoi mm. kalastusjärjestöjen tulevaisuuden suunnitelmista ja perhokalastuksen kehittämisen näkökulmista Suomessa ja Itä-Suomen alueella.
Jouko ojensi SUKL:n Hopeisen Kunniamerkin aktiivisen ja peräänantamattoman seuratyönsä johdosta Pasi Kettuselle...
...ja Matti Kettuselle.
Veli-Matti toi terveisiä SUKL:n ja Perhokalastus-lehden suunnalta ja Lauri Syrjänen, seuramme kunniajäsen ja "kummisetä" arvioi perhokalastus-harrastuksen viime aikaista kehitystä Joensuun suunnalla ja päätyi viimein ajatukseen, että langattomista verkkoyhteyksistä on ollut hyötyä myös meidän kalavesillä.
Kiitokset kutsuvieraille ja kaikille juhlaan osallistuneille.
Suurkiitokset myös juhlatoimikunnan ja hallituksen jäsenille!
Haluamme kiittää erityisesti seuran toimintaa avustaneita tahoja onnistuneen vuosijuhlan järjestämisestä ja seuratoiminnan kehitystyön tukemisesta!
15-VUOTISJUHLA KARJALANTALOLLA 1999
Juhlassa Karjalantalolla Veli Autti välitti Suomen Urheilukalastajain Liiton tervehdyksen ja palkitsi ansioituneimpia jäseniä. Silloista puheenjohtajaamme Ensio Karhua ja sihteeriämme Reijo Ikosta muistettiin liiton hopeisilla ansiomerkeillä. Samalla muistettiin seuran menestyneimpiä perhonsitojia Pekka Saravoa, Turusen Seppoa ja Turusen Heimoa sekä Pasi Kettusta menestyksestä Kanadan FQSA:n perhonsidonnan MM-kilpailuissa, Norjan Mustad Scandinavian kilpailuissa ja SM-kilpailuissa. Juuso Aaltonen voitti Nuorten Perhonsidonnan Suomenmestaruuden Helsingissä 1998 ja menestyi loistavasti Mustad Scandinavian Open sidontakilpailuissa Norjassa. Hänelle ojennettiin UPM-Kymmene Oyj:n ja SUKL:n Nuorisostipendi.
HYVÄT PERHOKALASTUKSEN YSTÄVÄT
(15-vuotis juhlapuhe, Markku Ylönen)
"Latvapurojen pienistä pisaroista kasvaa ylävirtojen pyörteet, joissa taimenet kääntävät kauniita kylkiään; suvannoissa, tummissa vesissä harjukset piirtävät vedenpintaan selkäeviensä kuvia ja Sinä katsot kaikkea tätä.
Vesimassojen painuessam yhä alemmas, nostaen kosken jylyn, seisovat lierihatut hartaina rantojen kivillä katsellen auringon nousua ja kuunnellen lohien ensihyppyjä.
Poissa on talven viima, sylissä virta ja kesä. Rasiassa perhot, herkät ja niin mieltä herkistävät.
- Tuon minä laitan, sidon ja odotan…odotan sitä hetkeä, jolloin minut
herätetään, tempaistaan tanssiin, jossa kela soi ja ranne valittaa!
Siis sittenkin tuohon otti. Aivan niin. Olisihan pitänyt se tajuta.
Näin siis tiemme on kulkenut talvesta kesään jo viidentoista vuoden ajan. Perhoseurastamme on kasvanut melkoinen kojamo kokonsa ja komeutensa puolesta. Pienestä purosesta on kehkeytynyt vuolas virta.
Perhoseuramme on kehittynyt armoitettujen onkimiesten opastuksessa ja yhä nuoremmat perhokalastajat ovat löytäneet kinttupolkunsa ottipaikoillemme.
Alkuaikojen huoli, kuinkahan tästä eteenpäin, on tiessään. Olemme kohdanneet oikeita perhokalastuksen ja perhonsidonnan ystäviä, joiden opastuksella seuramme on kohottautunut maailmanmaineeseen. Ja täällä nyt olemme, keskellä virtaa, jossa ainutlaatuinen saimaanlohi etsii tietään kohti tulevaisuutta. Lähes viisitoista vuotta sitten, kun istuimme täällä, viettämässä juhlaa, oli tilanne kotikojamomme osalta varsin arveluttava, mutta nyt olemme oikealla tiellä.
Pielisjoki on siis kotijokemme. Se virtaa kaupungin halki. Se virtaa
standardissamme ja sen syvänteissä ui myös huolenpitomme ja suojeluksen kohde. Uskon, että saimaanlohen hyvinvointi takaa meillekin monia ennenkokemattomia elämyksiä kotoisissa virroissamme. Pielisjoki on ollut karjalaisen eränautinnon
keskeinen kohde, ja monet lohet on siitä koukattu vuosien saatossa. Tehkäämme jatkossakin oma osamme tämän ainutlaatuisen virran muuttamiseksi sellaiseksi, että lohi nousee ja lohen mukana perhomies.
Hyvät perhokalastuksen ystävät läheltä ja kaukaa, iloitkaamme tänään viisitoistavuotisjuhlataipaleestamme, sillä niin kauniiseen ja jaloon taitoon olemme ryhtyneet. Kauniit ovat Karjalan aamut ja yömme, joita virroilla vietämme. Kaunis olet jalo harrastuksemme.
Siispä ystävät, olkaa onnelliset! Te koskien piiskaniekat."
12.3.1999 Markku Ylönen
10-VUOTISJUHLA 1994 JA NIMIKKOPERHO KARJALA 1.
Seuramme juhli 10-vuotisjuhlaansa vuonna 1994 Saimaan vesistön äärellä Pyhäselän rannalla Kotilahdessa. Paikalla olivat seuran perustajajäsenet Markku Ylönen, Seppo Taskinen, Pekka Hyttinen ja Leo Räsänen. SUKL:n toiminnanjohtaja Veli Autti oli paikalla todistamassa virallisempaa, juhlavampaa osuutta. Liiton hopeiset ansiomerkit saivat osaksensa Pekka Hyttinen, Leo Räsänen ja Seppo Hirvonen. Seuran perustajajäseniä muistettiin kunniakirjoilla. Samassa juhlasssa Lauri Syrjänen kirjoitettiin kerhon rekisteriin kunniajäsenenä.
Keväällä 1994 Joensuun Perhokalastajat ry julisti seuran nimikkoperhokilvan avatuksi, silmällä pitäen 10-vuosis juhliaan. Perho tuli olla sidottu 1/0 Low Water lohikoukkuun ja sen tuli ilmentää sekä Joensuun että ympäröivän maakunnan ja tietenkin seuran omaleimaisuutta. Kilpailuun osallitui kaikkiaan 23 perhoa 17
sitojalta. Tiukan kilpailun voiton sai osaksensa Kalle Kettusen Karjala 1., joka sai 42 pistettä (60max).
(Kalle Kettunen)
Karjala 1.
koukku: Partridge LW 1/0
sid.lanka: valkoinen ja musta
hela: pyöreä hopea
jatke: fluorisoiva punainen silkki
pyrstö: crest
vyö: musta strutsi
kierre: takana pun. silkki,keskellä pyöreä hopealanka, edessä musta silkki
runko: litteä hopea
kurkkuhäkilä: ensin pun.kukko, sitten musta kukko
alussiipi: pun. bucktail,harmaa susi,päällä musta karhu
siipi: punainen, valkoinen ja musta hanhi naitettuna, kutakin 3 siikasta
pää: musta lakka
|
