Kun Joensuun Perhokalastajat ry:n 20. vuosijuhla lähestyi, alkoi seuramme perustajajäsenen ja ensimmäisen puheenjohtajamme Markku Ylösen aatteissa elää ajatus Karjalan ja Joensuun Perhokalastajien Juhlasidoksesta. Aprillipäivänä, eli 1.4.2004, Markku otti yhteyttä Turusen Heimoon, yhteen seuramme menestyneimpään perhonsitojaan. Sidos ikuistettiin 2/0 numeron Partridgen lohikoukkuun.
THE CARELIAN QUEEN 
Resepti : Markku Ylönen
Sidos: Heimo Turunen
Kuva : Olli Koskinen
Koukku:Partridge M 2/0
Hela:Ohut soikea hopea
Jatke:Musta silkki
Pyrstö:Kultafasaanin crest, päälle mustan kukonhäkilän siikasia
Vyö:Keltainen strutsi
Kierteet: Takaosalle ohut soikea hopea (5 kierrosta), etuosalle litteä hopea jonka taakse ohut soikea hopea (3 kierrosta)
Runko: Kaksiosainen; 1/2 takaosa keltainen silkki ,takaosalla hunnut; kultafasaanin crest 3 kpl.
Välivyö; musta strutsi , 1/2 etuosa musta silkki
Runkohäkilä: Etuosan päälle keltainen kukko
Kurkkuhäkilä: Harmaa helmikana
Siipi: Alla Tippet kaistaleet. Naitettuna; keltainen, musta, keltainen, musta, valkoinen hanhi. Päälle Mallard
Sivut:Viidakkokukko
Sarvet:Sinikeltainen macaw
Kaari : Kultafasaanin crest
Pää: Musta
Ylösen Markku kertoi sidoksen kehityksestä näin:
”Sanotaan, että rajakarjalaisessa ilossa yhdistyy kyynel ja kyyneleessä ilo. The Carelian Queen, Karjalan Äiti, on yön tummuuden ja mustuuden, sekä päivän vaaleuden, auringon paisteen ja valon kuva. Öinen taivas ja päivänvalo ovat toistensa vastavärejä samoin kuin keltainen ja musta.”
”The Carelian Queen on saanut erityisesti rungon suhteen vaikutteita Jock Scotilta, lohiperhojen valioyksilöltä. Poikkeavuutena ovat helan jatkeen musta sävy ja keltainen vyö, sekä mustan runkohäkilän tilalla oleva keltainen kukko. Rungon monijakoisuuden ajatusta ovat tukeneet myös Kummeli ja Mar Lodge. Tippet alusteisen siiven esikuvana on toiminut Silver Grey ja siiven hanhi-naitokset peilaavat rungon vastaavien väriyhdistelmien muodostamaa kokonaisuutta. ”
”Värivalintoihin ja hahmoon on vaikuttanut myös ajatus vastaparin kehittämisestä Jock Scotin voimakashahmoiselle, maskuliiniselle olemukselle. Karjalan Äidin voi nähdä siten edustavan myös jonkinlaista tasapainottavaa, feminiinistä puolta Jock Scotille, ollen samalla kuitenkin karjalaisen naisen luonteelle ominaisesti voimakas, selväpiirteinen ja sädehtivä. Hahmossa on pyritty huomioimaan suomalaisen lohiperhon mataluus, toisaalta myös materiaalien kepeys, saatavuus ja kotoisuus. The Carelian Queen – sidos on saanut alkunsa yhtä intuitiivisesti kuin aamuruno. ”
(Puhelinkeskustelun pohjalta vapaasti mukaillen Olli Koskinen)
Kuvia Karjalantalolta
Nykyään Kiteellä vaikuttavan, seuramme ensimmäisen puheenjohtamme Markku Ylösen sanat liikuttivat ja toivat nostalgisuutta juhlaan.
Reijo Lievonen on saanut kokea ja nähdä järvilohen nousun vapaaseen Pielisjokeen. Moni ei osaa eikä pysty kuvittelemaan millaista kalastaminen taannoisissa virroissa Itä-Suomessa aikoinaan oli. Oli kunnia saada Reijo vieraaksi juhlaamme. Hänen läsnäolonsa muistutti perhokalastamisen perinteistä ja jalokalan eteen tehtävän työn merkityksestä.
Reijo Ikonen toimi sihteerinä ja hallituksen vastuuhenkilönä kaiken kattavat 14 vuotta. Se kertoo paljon siitä, kuinka paljon seuran toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen on tehty työtä ja myös siitä, kuinka suuresti Reijo on omistautunut perhokalastamiseen. Pasi Kettunen, Reijon pitkäaikainen hallituskumppani muotoili osasia Reijon luonteesta, luonnonläheisyydestä ja iloisesta elämän asenteesta koukun ympärille ja lahjoitti Reijjolle ”Sihteeri Ikonen” – nimikkoperhon lahjaksi ja kiitokseksi suuresta työstä seuran eteen.
Puheenjohtaja Matti Kettunen täytti 50-vuotta kuluneena keväänä. Pasi Kettunen sitoi hänelle nimikkoperhon vuosijuhlan kunniaksi.
Veli-Matti Saksi toi terveisiä SUKL:n ja Perhokalastus-lehden suunnalta ja Lauri Syrjänen, seuramme kunniajäsen ja ”kummisetä” arvioi perhokalastus-harrastuksen viime aikaista kehitystä Joensuun suunnalla ja päätyi viimein ajatukseen, että langattomista verkkoyhteyksistä on ollut hyötyä myös meidän kalavesillä.