Joensuun Perhokalastajat ry

PERINNEARKISTO

10-VUOTISJUHLA 1994 JA NIMIKKOPERHO KARJALA 1.

Seuramme juhli 10-vuotisjuhlaansa vuonna 1994 Saimaan vesistön äärellä Pyhäselän rannalla Kotilahdessa. Paikalla olivat seuran perustajajäsenet Markku Ylönen, Seppo Taskinen, Pekka Hyttinen ja Leo Räsänen. SUKL:n toiminnanjohtaja Veli Autti oli paikalla todistamassa virallisempaa, juhlavampaa osuutta. Liiton hopeiset ansiomerkit saivat osaksensa Pekka Hyttinen, Leo Räsänen ja Seppo Hirvonen. Seuran perustajajäseniä muistettiin kunniakirjoilla. Samassa juhlasssa Lauri Syrjänen kirjoitettiin kerhon rekisteriin kunniajäsenenä.

Keväällä 1994 Joensuun Perhokalastajat ry julisti seuran nimikkoperhokilvan avatuksi, silmällä pitäen 10-vuosis juhliaan. Perho tuli olla sidottu 1/0 Low Water lohikoukkuun ja sen tuli ilmentää sekä Joensuun että ympäröivän maakunnan ja tietenkin seuran omaleimaisuutta. Kilpailuun osallitui kaikkiaan 23 perhoa 17 sitojalta. Tiukan kilpailun voiton sai osaksensa Kalle Kettusen Karjala 1., joka sai 42 pistettä (60max).

Karjala 1.
(Kalle Kettunen)

koukku: Partridge LW 1/0
sid.lanka: valkoinen ja musta
hela: pyöreä hopea
jatke: fluorisoiva punainen silkki
pyrstö: crest
vyö: musta strutsi
kierre: takana pun. silkki,keskellä pyöreä hopealanka, edessä musta silkki
runko: litteä hopea
kurkkuhäkilä: ensin pun.kukko, sitten musta kukko
alussiipi: pun. bucktail,harmaa susi,päällä musta karhu
siipi: punainen, valkoinen ja musta hanhi naitettuna, kutakin 3 siikasta
pää: musta lakka

15-VUOTISJUHLA KARJALANTALOLLA 1999

Edellisestä juhlavuodesta oli siis jo ehtinyt vierähtää kokonaiset puolivuosikymmentä. Silloin maljoja kilisteltiin seisovan veden äärellä. 15-vuotistaipaleen kunniaksi olikin jo aikansa, perhokalastajan tunnon mukaisesti kokoontua virtaavan veden äärelle muistelemaan menneiden vuosien tapahtumia.

Juhlassa Karjalantalolla Veli Autti toivotti liiton tervehdyksen ja palkitsi ansioituneimpia jäseniä. Silloisen puheenjohtajan Ensio Karhun ja sihteeri Reijo Ikosen rintapieliin ripustettiin liiton hopeiset ansiomerkit. Samalla muistettiin seuran menestyneimpiä perhonsitojia Pekka Saravoa, Turusen veljeksiä Seppoa ja Heimoa, Pasi Kettusta menestyksestä Kanadan FQSA:n perhonsidonnan MM-kilpailuissa, Norjan Mustad Scandinavian kilpailuissa ja SM-kilpailuissa, sekä ansioitunutta juniorisitojaa Juuso Aaltosta, joka palkittiin UPM-Kymmene oyj:n ja SUKL:n Nuorisostipendillä menestyksestä mm. Norjan Mustad Scandinavian perhonsidontakilpailuissa.

Pielisjoki ja Ilosaari yhdistivät ja yhdistävät edelleen kaiken nostalgisuuden tunteen ja historian, mikä liittyy perhokalastukseen Joensuun alueen vesillä. Onhan Pielisjokeen noussut aikoinaan Saimaan lohi aina yläjärville asti. Pielisjoen antamat elämykset paikallisille ja kauempaakin tulleille, nykyään jo varttuneemmille ja hieman kokeneemmille kalamiehille ovat olleet kullanarvoisia tähän päivään saakka. Näillä eväin jatkamme kohti seuraavaa merkkipaalua, joka kolmen vuoden kuluttua osoittaakin jo nuoren miehen ikää.

HYVÄT PERHOKALASTUKSEN YSTÄVÄT
(15-vuotis juhlapuhe, Markku Ylönen)

"Latvapurojen pienistä pisaroista kasvaa ylävirtojen pyörteet, joissa taimenet kääntävät kauniita kylkiään; suvannoissa, tummissa vesissä harjukset piirtävät vedenpintaan selkäeviensä kuvia ja Sinä katsot kaikkea tätä.

Vesimassojen painuessam yhä alemmas, nostaen kosken jylyn, seisovat lierihatut hartaina rantojen kivillä katsellen auringon nousua ja kuunnellen lohien ensihyppyjä.

Poissa on talven viima, sylissä virta ja kesä. Rasiassa perhot, herkät ja niin mieltä herkistävät. - Tuon minä laitan, sidon ja odotan…odotan sitä hetkeä, jolloin minut herätetään, tempaistaan tanssiin, jossa kela soi ja ranne valittaa! Siis sittenkin tuohon otti. Aivan niin. Olisihan pitänyt se tajuta.

Näin siis tiemme on kulkenut talvesta kesään jo viidentoista vuoden ajan. Perhoseurastamme on kasvanut melkoinen kojamo kokonsa ja komeutensa puolesta. Pienestä purosesta on kehkeytynyt vuolas virta.

Perhoseuramme on kehittynyt armoitettujen onkimiesten opastuksessa ja yhä nuoremmat perhokalastajat ovat löytäneet kinttupolkunsa ottipaikoillemme.

Alkuaikojen huoli, kuinkahan tästä eteenpäin, on tiessään. Olemme kohdanneet oikeita perhokalastuksen ja perhonsidonnan ystäviä, joiden opastuksella seuramme on kohottautunut maailmanmaineeseen. Ja täällä nyt olemme, keskellä virtaa, jossa ainutlaatuinen saimaanlohi etsii tietään kohti tulevaisuutta. Lähes viisitoista vuotta sitten, kun istuimme täällä, viettämässä juhlaa, oli tilanne kotikojamomme osalta varsin arveluttava, mutta nyt olemme oikealla tiellä.

Pielisjoki on siis kotijokemme. Se virtaa kaupungin halki. Se virtaa standardissamme ja sen syvänteissä ui myös huolenpitomme ja suojeluksen kohde. Uskon, että saimaanlohen hyvinvointi takaa meillekin monia ennenkokemattomia elämyksiä kotoisissa virroissamme. Pielisjoki on ollut karjalaisen eränautinnon keskeinen kohde, ja monet lohet on siitä koukattu vuosien saatossa. Tehkäämme jatkossakin oma osamme tämän ainutlaatuisen virran muuttamiseksi sellaiseksi, että lohi nousee ja lohen mukana perhomies.

Hyvät perhokalastuksen ystävät läheltä ja kaukaa, iloitkaamme tänään viisitoistavuotisjuhlataipaleestamme, sillä niin kauniiseen ja jaloon taitoon olemme ryhtyneet. Kauniit ovat Karjalan aamut ja yömme, joita virroilla vietämme. Kaunis olet jalo harrastuksemme.

Siispä ystävät, olkaa onnelliset! Te koskien piiskaniekat."